Classy

insidetheclock

Surrogate heart
I hear laughter down the steps
In the pharmacy style cabinets
Their glass doors with full-time fog
I ogle at shapes and shadows

Somebody stole my medicine

An asymmetric whiskey bottle
Hides between tall plastic boxes and
At times I forget it is there, not to drink
But to purify, to disinfect

The well-known gaps along my vegetable knife,
Forty-five bumps smoothened by years
Of potatoes and carrots and
Shaky white wrists,
Longing for the high that never comes.

View original post

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s