I Ate the Flowers You Gave Me

I’m standing on the threshold,
And it saddens me to think I have
Been here so often—
Bold against the world, like an
Adolescent lion, my sighs
Saturated with the stench of
Antelope blood, haughty of
My cynical third eye—

As my mind walks by,
Bearing swords, rapturous
Of the destructive path ahead,
The blood to be bled,
Purple against the well-lit walls—

We fight indoors, too lazy
To control our teeth.


2 kommenttia artikkeliin ”I Ate the Flowers You Gave Me


Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:


Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )


Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )


Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )


Muodostetaan yhteyttä palveluun %s